Yritysyhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti ja historiallisesti hyvin pitkään käytössä ollut molemmin puolin etuja tuova tapa toimia. Jo Bysantin valtakunnassa 400-luvulta lähtien on historioitsijat voineet havaita, kuinka samaan liigaan kuuluvat yhteistyökumppanit kuljettivat valtamerialuksillaan rahtia molemminpuolisten hyötyjen saavuttamiseksi. Kumppanuudet ovat meille luonnollinen ja kestävä tapa saavuttaa tuloksia. (Cartwright, 2018; Laiou, 2002 ss. 1115–1116; United Nations, 2015) Onnistuneita yrityskumppanuuksia on tutkittu pitkään, ja määritetty luottamus yhdeksi tärkeimmäksi kumppanuuksien rakennuspilariksi unohtamatta neuvottelutaitojen tärkeyttä. Luottamus ja kyky neuvotella kumppaneiden kanssa lisää läpinäkyvyyttä, rehellisyyttä sekä avoimuutta. (Knight, Bush, Mase, Riddell, Liu & Holsinger, 2005; Gilbert, 2018, s. 8)
Mitä tunneäly tai tunneälykkyys on?
Tunneälykkyydessä on kyse ei-kognitiivisista taidoista, kyvyistä ja kompetensseista, joilla on vaikutusta henkilön selviytymisessä ympäristön vaatimusten ja paineen alla. Tunneäly koostuu seuraavista viidestä dimensiosta: itsetuntemus, itsehallinta, motivoituminen, empatia ja sosiaaliset kyvyt. Aiempien tutkimusten mukaan tunneälyn ja työsuoritusten välillä on havaittu positiivinen suhde erityisesti silloin, kun työssä menestyminen vaatii huomattavaa sosiaalisen vuorovaikutuksen määrää (Robbins & Coulter, 2002, ss. 379–380).
Vaikka kuinka uskollisesti noudatetaan laadittuja prosesseja ja strategioita, on yrityskumppanuuksien rakentamisessa kuitenkin pohjimmiltaan kyse toisen ihmisen kohtaamisesta. Tässä piilee muuttumassa olevien työmarkkinoiden mahdollisuus, sillä tekoäly ja robotit tulevat väistämättä valtaamaan manuaaliset ja helposti automatisoitavat työt. Ihmisten etuna ovat aidot vuorovaikutustaidot, joiden pohjalta voitaisiin rakentaa yrityskumppanuuksia kestävällä tavalla. Tekoälyn jatkuvasti kehittyessä ihmisten etu on siinä, että ne pystyvät muuntautumaan työmarkkinoiden mukana ja erottumaan edukseen hyödyntämällä niitä inhimillisiä taitoja, joihin koneet eivät pysty. (Goleman, 1996, ss. 117-120; katso myös Mellanen, 2019)
Ollessamme tekemisissä toisten ihmisten kanssa aivomme prosessoivat valtavia määriä ärsykkeitä, joita me luemme heistä. Toisilla meistä on hioutuneemmat taidot kuin toisilla, mutta kuten Mayer, Caruso ja Salovey (1990) ja myöhemmin myös Goleman (1995) ovat aivotutkimuksissaan havainneet, näitä tunneälytaitoja pystytään kehittämään harjoittelemalla. Neuroplastiset ja peilisoluilla kuorrutetut aivomme kykenevät oppimaan uusia tapoja toimia ja peilisolujen ansiosta pystymme ”asettumaan toisen henkilön saappaisiin” ja kuvittelemaan, miltä jokin asia toisesta tuntuu. Tunneälytaidot eivät ole sidottuja persoonaan eivätkä ne ole pysyviä ominaisuuksia vaan nimenomaan kehitettäviä taitoja. (Freedman, 2019)
Empiirinen tutkimus onnistuneista kumppanuuksista
Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä ”The Relationship between Age, Gender and Emotional and Social Intelligence in Partnerships Building” tutkimuskohteena olivat suomalaiset yrityskumppanuuksia työkseen rakentavat henkilöt ja heidän kykynsä rakentaa yrityskumppanuuksia. Vastaajien tunneälytaitoja mitattiin suomenkielisellä Six Seconds -organisaation suunnittelemalla tunneälykyselyllä. (Freedman, 2019; Mellanen, 2019; Daum, Markowitsch & Vanderkerckhove, 2009)
Vastaajat (N=55) jaettiin kolmeen ikäryhmään, joista nuorimpaan ryhmään (21–39-vuotiaaat) kuuluvat, kumppanuuksia työkseen rakentavat henkilöt olivat aktiivisin ryhmä. He rakensivat yli puolet kaikista onnistuneista (N=1058) kumppanuuksista. Vastaajista valtaosa oli naisia ja vain 22 prosenttia heistä oli miehiä. Tutkimus osoitti selvästi sen, että naiset rakensivat enemmän kumppanuuksia kuin miehet. Onnistuneista kumppanuuksista peräti 84 prosenttia oli naisten rakentamia. Tutkimuksessa käytetyssä tunneälykyselyssä oli kolme tasoa (High EI, Avg EI ja Low EI.)
Tulokset osoittivat myös sen, että tunneälyn tasolla oli merkittävä vaikutus syntyneiden kumppanuuksien määrään. Ehkä yllättävää, mutta henkilöt, joilla oli korkeat tunneälytaidot, rakensivat vain sataviisi kumppanuutta kaikista onnistuneista tuhannesta viidestäkymmenestäkahdeksasta yrityskumppanuudesta. Tunneälytaidoltaan keskinkertaiset henkilöt rakensivat puolestaan 87 prosenttia onnistuneista kumppanuuksista, ja matalan tunneälyn omaavat rakensivat vain noin 3 prosenttia. Yhteenvetona voidaan todeta, että kumppanuuksien rakentamisessa otollisin henkilötyyppi olisi 21-39-vuotias nainen, jolla on keskinkertaiset tunneälytaidot. Tutkimuksessa keskityttiin vain näiden muuttujien välisiin yhteyksiin, ja siinä ei esimerkiksi tutkittu kumppanuuksien vaikuttavuutta. (Mellanen, 2019.)
Lopuksi
Huomioiden sen, että tunneäly on suhteellisen tuore tutkimusalue, tutkijat ovat päässeet kuitenkin hyvin pitkälle alati kehittyvän teknologian avulla. Magneettikuvausten avulla on voitu kuvantaa, kuinka esimerkiksi taitavan johtajan aivojen välittäjäaine aktivoituu nopeasti aivojen analyyttisen puolen ja tunteita käsittelevän puolen välillä. Suomessa on panostettu analyyttiseen osaamiseen kaikilla koulutusasteilla. Tunneälytaitoja ei opeteta eikä niistä olla laajalla mittakaavalla kovin tietoisia, tästä syystä tunneälytaidot osoittautuvat työelämässä haasteeksi. Tässä olisikin suomalaisille yrityksille tärkeä huomio, valmentaa organisaatioitaan tunneälytaitoisiksi hyvinvoiviksi yhteisöiksi, jonka tulokset näkyvät suoraan viivan alla.
Tämä pätee suoraan myös kumppanuuksien rakentamisen merkitykseen ja potentiaaliin, unohtamatta niihin käytettävää aikaa. Kun työskentelemme ihmisten kanssa, olisi äärimmäisen hyödyllistä tehdä se optimoidusti ja tiedostaen. Olemassa olevien prosessien lisäksi meidän tulee osata lukea kumppaneitamme, säädellä omaa käyttäytymistämme tilanteisiin sopivaksi sekä rakentaa pohjaa luottamukselle ja neuvotteluille. Näitä kaikkia osa-alueita määrittää ihmisen tunneälytaidot. (Boyatzis, 2017; Mellanen, 2019).
Artikkelin on kirjoittanut Helinä Mellanen ja Kyllikki Valkealahti 4.6.2020
LÄHTEET
Boyatzis, R. E. (2017). What is Effective Leadership? [Video]. Haettu 13.8.2019 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=XsrMULA8niE
Cartwright, M. (2018). Byzantine Empire. Ancient History Encyclopaedia. Haettu 9. 9. 2019 osoitteesta https://www.ancient.eu/Byzantine_Empire/
Daum, I., Markowitsch, H., & Vandekerckhove, M. (2009). Neurobiological Basis of Emotions. Teoksessa H. Markowitsch & B. Röttger-Rössler (toim.), Emotions as Bio-cultural processes (111–138). https://doi.org/10.1007/978-0-387-09546-2_6
Freedman, J., (2019). EQ at the United Nations. Haettu 14.7.2019 osoitteesta https://www.6seconds.org/2019/05/27/the-united-nations-emotional-intelligence-conference-3-key-insights/
Gilbert, J., Reid, G., & Stibbe, D. (2018). Maximising the impact of partnerships for the SDGs – A practical guide to partnership value creation. Haettu 15.2. 2019 osoitteesta https://www.thepartneringinitiative.org/wp-content/uploads/2018/07/Creating-Value-Through-Partnerships_2018
Goleman, D. (1995). Emotional intelligence: Why it can matter more than IQ. New York: Bantam Books.
Goleman, D. (1996). Working with emotional intelligence. New York: Bloomsbury[JL14] [JL15] : Bantam Books.
Knight J. R., B[JL16] ush H. M., Mase W. A., Riddell M. C., Liu M. & Holsinger J. W., (2015). The Impact of Emotional Intelligence on Conditions of Trust among Leaders at the Kentucky Department for Public Health. https://dx.doi.org/10.3389%2Ffpubh.2015.00033
Laiou, A. E. (2002). The economic history of Byzantium: from the seventh through the fifteenth century. Washington, D.C.: Dumbarton Oaks.
Mayer, J. D., Caruso, D. R., & Salovey, P. (1990). Emotional intelligence. Imagination, Cognition and Personality 9(3), 185–211. https://doi.org/10.2190%2FDUGG-P24E-52WK-6CDG
Mellanen, H. (2019). The relationship between age, gender and emotional and social intelligence in partnership building. Opinnäytetyö (YAMK). Hämeen ammattikorkeakouluhttp://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925437
Robbins, S. (2002). Management. New Jersey: Prentice Hall.
